maanantai 25. tammikuuta 2010

Pala kakkua


Ruokailuteema jatkuu blogissa tällä kertaa osalla "leipomisen salaisuudet". Asia, josta olemme jälleen kerran täysin erimielisiä rakkaan äitini kanssa. Meillä on nimittäin totaalisen eri käsitys leipomisesta ja yleensäkin ruuanlaitosta. Äitini, tuo tunnettu pedantti, noudattaa ohjeita äärimmäisen tarkasti. Jos ohjeessa lukee tietyt ainesosat tietyn mittaisina, voitte olla varmoja että ne löytyvät leipomuksesta. Grammalleen.
Allekirjoittanut taas - noh, minun tapani leipoa on ns. löysin rantein ja suurella sydämellä. Ohjeet ovat mielestäni ainoastaan viitteellisiä ja niitä voi soveltaa sen mukaan mitä sattuu kaapista löytymään tai mitä mieli tekee. Lopputulos on se mikä ratkaisee.

Tänään esimerkiksi aloin tekemään rahka-aprikoositorttua (näin luki ohjeessa), mutta lopulta uunista tulikin ulos jonkinlainen ananaskakku. Eihän meillä tietenkään mitään aprikoosia ollut, eikä rahkaakaan kuin yksi purkillinen (ohjeessa luki kaksi), ja appelsiininkuorenkin korvasin sitruunamehulla. Ja hyvää oli. Sovelsin ohjetta varsin paljon, ja koska lopputulos oli hyvä jopa Ollin mielestä (!), niin uskallan jakaa sen myös teidän iloksenne. Kas tässä:

Pohja:
100 grammaa voita
vajaa 1 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
2 tl kardemummaa

Täyte:
1 prk maitorahkaa
1 dl kuohukermaa
2 munaa
noin 1 dl sokeria
reilu ripaus sitruunamehua
2 tl vaniliinisokeria

Lisäksi:
2 purkkia ananaspaloja
mantelilastuja

Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna, vehnäjauhot ja kardemumma. Painele vuoan pohjalle ja nosta jääkaappiin täytteen teon ajaksi.
Valuta mehu pois ananaksista. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada vuokaan. Viskaa päälle ananakset ja mantelilastut. Paista uunissa 175 asteessa noin tunti.
Huomaa että aineiden määrät on laitettu ohjeeseen ns. mutu-tuntumalla. Jos taikina löysää/kovaa tms, sovella ohjeen määriä sellaiseksi että näyttää hyvältä. Mikään varsinainen terveysruokahan tämä ei ole...

2 kommenttia:

  1. Oikea asenne!
    Tuo on juuri se syy, miksi leipominen on niin hauskaa, vaikka jotkut väittävätkin, että yllätyksellisyys ei ole hyvä asia ;)

    VastaaPoista
  2. Meillä on ihanasti rouva aloitttanut leipomisen vuoden. Tänäänkin tuoksui tuoreleipä ja muut herkut.

    VastaaPoista