Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. toukokuuta 2011

Sadepäivän iloja


Sateinen päivä ja pikkumies päiväunilla = ihana rauha. Voi luvan kanssa istua hetkeksi sohvalle ja lukea puutarhaunelmia Lantlivin Trädgårdista. Nautiskella teekupillisesta rauhassa, ilman että joku heittää pikkuauton teekuppiin ja haluaa osansa voileivästä.
Koko toukokuu on ollut meillä hurjaa matalalentoa. Päivästä toiseen joku on ollut menossa tai tulossa, ja kymmenen asiaa odottaa jonossa hoitajaansa. Jospa nyt rauhoittuisi? Blogistaniassa en ole ehtinyt edes kääntymään, mutta nyt yritän vierailla ajan kanssa ja lukea kuulumisianne.

Toukokuun alussa löysin naapurikunnassa järjestetystä huutokaupasta yläkuvassa näkyvän jakkaran. Se oli kokonaan maalin peitossa, ilmeisesti oli toiminut jonkun iloisen maalarin maalausjakkarana. Poistin maalitahrat ja käsittelin pinnan vahalla. Itse tykkään lopputuloksesta kovasti. Tällä hetkellä jakkara nököttää sohvan vieressä apupöytänä, mutta jossain vaiheessa se siirtynee kuistille. Huutokaupasta löytyi myös pieni puupöytä sekä puulaatikko. Pöydästä pitää poistaa vanha maali ja laittaa uusi tilalle, mutta en ole yksinkertaisesti vielä ehtinyt aloittaa projektia.


Viikonloppu meni taas tien päällä, ja sieltähän tunnetusti tekee hyviä löytöjä. Meille kotiutui ikisuosikkiani Teemaa, tällä kertaa mustana. Pitkän aikaa olen ihastellut myös Iittalan Kastehelmi-sarjaa, ja nyt  ("kun halvalla sai"), hankin meille sarjan lasilautasia. Sadepäivän fiilikset kohosivat kummasti kun teetä hörppii uusista astioista.

Mukavaa maanantaita kaikille lukijoille!

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

A niin kuin Arabia


Minä rakastan vanhoja astioita. Siis rrrrrrakastan. Niissä on jotain niin kaunista, ajan patinaa, vuosien saatossa tulleita pieniä kolhuja, himmenneitä väripintoja, kauneusvirheitä jotka kertovat omaa tarinaansa esineen elämästä.

Kovin paljoa meillä ei näitä aarteita ole (vielä), mutta toivottavasti vuosien saatossa kokoelmani kasvaa vähitellen. Ei ole väliä, onko astia tiettyä merkkiä/sarjaa tai kuinka vanha se on. Kaikki käy, kunhan esine on kaunis ja ajan hellästi patinoima.

Kävin jokunen viikko sitten naapurikaupungissa kirpparilla. Tämä lienee siksi uutisen arvoinen asia, sillä - syystä jota en oikein itsekään tiedä - käyn todella harvoin kirppareilla. Ei vaan tule mentyä. Onnekseni satuin tällä kertaa astumaan ovesta sisään.

Kaiken romun keskellä tieni kohtasi näiden Arabian tarjoiluastioiden kanssa. En tiedä teinkö hyvät vai huonot kaupat, kaksi isohkoa, soikeaa tarjoiluastiaa irtosi hintaan 20 eur kappale ja kulhosta maksoin kympin. Tunnustan rehellisesti - minulla ei ole harmainta aavistusta mikä hintataso kirppareilla vanhoissa astioissa on. Mutta hinnasta viis, astiat ovat olleet ahkerassa käytössä siitä lähtien ja ne ovat tuoneet iloa arkeen. Eikö ostos siis ole silloin enemmän kuin onnistunut? Saatanpa jatkossa avata kirpparin oven hieman useammin...