torstai 24. maaliskuuta 2011

Viikonloppuna Vilnassa


Kuvaterveiset Vilnasta, jossa olin viime viikonloppuna ystäväni kanssa. Asuimme vanhan kaupungin sydämessä, ja kävelimme pikkukatuja ristiin rastiin. Vilnassa ei enää ollut lunta, ja parina päivänä siellä paistoi ihana kevätaurinko (ei tietenkään silloin kun kamera oli mukana...).


Vanha kaupunki oli kaunis kuin karamelli pastellinsävyisine, kauniisti kunnostettuine taloineen. En tiedä miksi, mutta tunnelma tuntui... jotenkin keski-eurooppalaiselta? Kauniita taloja, tyylikkäitä ihmisiä, hymyileviä kasvoja, hyvää ruokaa. Tuntui kuin olisi ollut jossain pidemmälläkin.



Vanhan kaupungin porttien ulkopuolelta löytyi sitten toisenlainen neuvosto-Vilna, jossa menneisyyden jäljet näkyivät edelleen. Vanha kaupunki oli kuitenkin kauniisti kunnostettu, ja uudisrakennuksetkin monesti tehty vanhaa tyyliä kunnioittaen.


Tuossa portin vasemmalla puolella pilkottavassa italialaisessa ravintolassa sai muuten taivaallista ruokaa, muutaman askeleen päässä hotelliltamme. Matkan aikana tuli syötyä hyvin ja nautittua myös muutama lasillinen hyvää viiniä.
Kaupoissa kaikenlainen ekoajattelu tuntui olevan todella pinnalla. Monissa kaupoissa oli näyttävästi esillä paljon erilaisia eko-tuotteita: oli ihonhoitotuotesarjoja, lastenvaatteita, saippuoita, paperia - mitä tahansa kuvitella saattaa.  Pikkuruisessa ruokakaupassakin oli laaja valikoima luomutuotteita, paljon suurempi kuin suomalaisessa perusmarketissa. Tuotepakkauksissa julistettiin isolla kuinka paljon materiaalista on kierrätettyä -  jopa koiran kuljetuslaatikoiden kyljissä kerrottiin faktat kierrätettyjen materiaalien osuudesta tuotteessa! Vanhassa kaupungissa oli myös useampi pelkästään ekotuotteisiin keskittyvää pikkukauppaa. Selittäisikö joku, miksei Suomessa nämä asiat ole yhtä hyvin esillä?





Poikkesimme myös katsomaan eräältä sisäpihalta löytynyttä "näyttelyä". Kyltin mukaan kyseessä on perinteinen liettualainen "ITE-taide", eli sellainen omaksi iloksi tai pihan koristukseksi tehty taide, jossa materiaalina voi käyttää kaikkea mahdollista puusta metalliromuun. Kierrätystä voi harrastaa jopa taiteessa!


Samalta sisäpihalta löytyi myös tämä kivipenkki, jonka idean aion kopioida omaan puutarhaani.


Sen sijaan tässä krokotiilipenkissä tuskin uskaltaisin istua!


Olen pitkän aikaa potenut selittämätönsä kaipuuta matkalle, ja viikonloppu helpotti "tautia" hetkeksi. Taudinkuvaan kuuluu että olisi kiva olla jossain tien päällä, vaikka toisaalta en haluaisi olla missään muualla kuin kotona. Mikäköhän lääke tähän tautiin auttaisi? Matkustaminen lieventää oireita vain hetkeksi...

2 kommenttia:

  1. Oi, lucky you! Ihana matka oli taatusti. Mäkin haluaisin johonkin, mutta enpä taida päästä hetkeen.. :)

    VastaaPoista
  2. Kuullostaa mukavalta matkalta! Vanhan keski-eurooppalaisen kaupungin tunnelma välittyy kuvista.

    VastaaPoista