Bling bling

Sateinen päivä + liuta tekosyitä järkeviin töihin = korujen näpertelyä. Sorry folks, mutta näitä nyt vaan pukkaa...

Yläkuvassa hematiittia ja kurpitsanmuotoisia metallihelmiä. Alakuvassa vaalean ametistin väristä kristallia, valkoisia makeanvedenhelmiä, helmihattuja ja pari minikokoista hopeanväristä tähtihelmeä.

Mulla taitaa olla kohta korulaatikko täynnä rannekoruja. Pitäiskö kohta ottaa tässä hommassa jo seuraava askel?
 Ja vink vink kaikille naimattomille kavereille: koittakaapa järkätä nyt niitä kesähäitä, että mä pääsen näitä jossain käyttämäänkin... Kutsuja odotellessa meillä virittäydytään sirkustunnelmiin. Tänään poikien sekä ystäväni kanssa katsomaan siis pellejä ja taikureita á la Sirkus Finlandia.

Kuistin kevätfiiliksiä

Eilispäivä hurahti pihalla auringosta nauttien. Nurmikot on nyt kertaalleen haravoitu, kukkapenkkejä siistitty lehdistä ja ensimmäisistä rikkaruohoista (miten ne jo kasvaa, rikkaruohot siis???). Takakuistin pikkupöytä sai päälleen valkoisen maalikerroksen.

Ensimmäiset orvokit istutin perjantaina ja heti tuntui fiilikset jo melkein kesäisiltä.

Esikoisen tuomat pajunkissat löysivät paikkansa Karhulan keittiöpurkkiin "istutettuina" orvokkilaatikon taustalta. Esikoinen odottaa jo pääsiäisen ylimääräisiä lomapäiviä innolla.

Kuistin nurkassa on vanha perunalaatikko toimittamassa apuhyllyn virkaa. Muuten kuisti olisi täynnä sikin sokin lojuvia taimilaatikoita ja kukkapurkkeja. Jokohan olisi korkea aika kylvää viimeiset siemenet istutuslaatikoihin?

Mukavaa alkuviikkoa!

Heräämisiä

Päivän puutarhakierros kertoi hyviä uutisia. Krokukset ja narsissit puskevat vauhdilla läpi kylmästä maasta. Loppukesällä istuttamani yksitoista pensasruusua ovat selvinneet hyvin talvesta, ja ruusujen silmut kasvavat vauhdilla. Syreeniaidanne yläpihalla näyttää myös selvinneen pakkasista. Tänään terassilla lepatteli jo nokkosperhospariskuntakin.

Ainoa joka on kärsinyt talvesta on talon tiilikatto. Putoavat lumimassat rikkoivat parisenkymmentä kattotiiltä, joiden korjaaminen täytynee priorisoida "to do" -listan kärkipäähän. Projekti delegoidaan sujuvasti miehelle, itse en edes uskaltaisi kiivetä katolle...
Illan kauppareissulla oli pakko hakea ensimmäiset orvokit. Huomenna luvassa siis istutuspuuhia. Ihanaa, kevät on täällä!

Korukurssin saldoa

Olen jo pidempään tuumaillut, että korujen näpertely voisi olla kokeilemisen arvoista puuhaa. Tästä johtuen minun ei tarvinut kovin kauaa miettiä, kun paikallinen marttakerho järjesti koruntekokurssin - mukaan siis ja sassiin. Eilisillan aikana sitten opettelin korunteon perusjuttuja, ja täytyy todeta että jäin koukkuun saman tien! Tänään lähti nettikauppoihin tarviketilaus, ja nyt odottelen kuumeisesti helmikuormaa postista...

Kurssilla keskityin näpertelemään yksinkertaisia rannekoruja, sillä ne sai suht helposti valmiiksi. Kunhan taidot sitten karttuvat, siirrytään haastavampiin hommiin :)
Ylläolevaan koruun on käytetty mustia ja valkoisia makeanvedenhelmiä sekä metallisia hopeanvärisiä metallihelmiä. 

Tässä rannekorussa on harmaita ja aavistuksen persikansävyisiä helmiä sekä metallihelmiä.

Kolmas rannekoru koostuu harmaanmustista lasisydämistä, kirkkaista lasihelmistä ja rusehtavista simpukkahelmistä. Tässä taitaa olla enemmän sellaista "kesäkorufiilistä", mutta pakkohan sitäkin oli kokeilla.

Luulenpa, että seuraavat illat menevät nettiä kahlatessa ja korunteko-ohjieta etsiessä...

Puutarhainspiraatiota messuilta

Perjantaina monen kuukauden odotus palkittiin. Kävimme äitini ja hänen ystävänsä kanssa Helsingin Messukeskuksessa Puutarha-messuilla. Samassa yhteydessä järjestettiin kaikenlaista messua rakentamisesta mökkimessujen kautta sisustukseen, mutta me kiersimme vain puutarhapuolta ja kävimme pikaisesti sisustusosastot läpi.

Messuilta löytyi monenlaista ideaa ja inspiraatiota, lehteä ja esitettä, joiden avulla voi visiointia jatkaa kotisohvalla. Pieniä kukkahankintojakin teimme, tosin kotipihan massiiviset lumikasat ehkä veivät taimishoppailusta suuurimman terän.
Mitä messuilta sitten jäi käteen?

Yksi suurimmista oivalluksista näkyy näissä kuvissa. Nimittäin se, että välttämättä puutarhaan ei tarvitse jokaiseen nurkkaan tehdä jotain, vaan osan meidänkin suuresta tontista voisi (aluksi) vain maisemoida. Meillä on iso rinnetontti, jonka kunnostaminen paraatikuntoon on iiiiiiso urakka. Ja koivuja, niitä meillä riittää riesaksi asti. Rinne (joka tietysti näkyy suoraan tielle) kasvaa suureksi osaksi heinikkoa - eikä siis todellakaan ole mitenkään kaunis tällä hetkellä. Jospa rinteen alaosat (jonne siis en tällä tahdilla ehdi vielä ehkä kymmeneen vuoteen) peittäisikin katekankaalla ja päälle ripottelisi kuorikatetta? Iso homma siinäkin olisi, mutta jotain niille heinäpuskille pitäisi kyllä tehdä...

Tässä olisi vähän samaa ideaa. Nyt pitää tuumailla onko suurempi työ maisemoida alarinne katteella vai tehdä kerralla sitten valmiiksi ja kärsiä epäsiististä alueesta vuosikymmenen ajan...

Etukuistille voisin kasailla vanhoista laatikoista kukka-asetelmia...

... ja iso lyhty taitaa saada kesäksi "vuokralaisen".

Must-hankinta tälle kesälle: mangolia. Pakko saada. Sen tuoksu oli taivaallinen. Menestymismahdollisuudet eivät näillä seuduilla kai ole hääppöiset, mutta jospa sen talvettaminen ruukussa jossain varastossa onnistuisi?

Rinteeseen mahtuisi myös yksi pergola...

... ja muotopuutarhallekin löytyisi paikka. Tämä oli ehkä kuitenkin hieman liian moderni versio omaan makuuni.

Parvekkeen seinään löytää tiensä kesällä metallinen amppeli, johon laitan miniruusun ja murattia. Ruusuja ei voi pihalla olla koskaan liikaa!

Sisustusmessuilla hurmaannuin Loviisan Aitan osastosta. Teemana oli erilaiset kattaukset, eli millä keinoin kattaukseen saa uudenlaista tunnelmaa. Tässä pari esimerkkiä, eli värejä peliin.

 Osasto vakuutti myös siitä, että tänä vuonna on Loviisan Aittaan päästävä retkelle - vihdoin ja viimein!

Ja lopuksi myös joululahjavinkki miehelleni: Jos olisin toooooosi kiltti koko vuoden, toisiko joulupukki minulle tällaisen minikaivurin, mielummin vaikka jo juhannuslahjaksi? Sille olisi hurjasti käyttöä näitä visioita toteuttaessa! :) ... ok muru, arvaan jo etukäteen vastauksen...

The Projekti, osa 1 (...ja kuinkas sitten kävikään)

Lastenhuoneet. Nuo kaaoksen karmaisevat keitaat yläkerrassamme, The HuoneidenVaihtoProjekti Numero Yksi, asia jota on siirretty kohta jo puolen vuoden ajan eteenpäin.
Loppuviikosta paloi tältä emännältä pinna ja alkoi vihdoin tapahtua. Kaikki-heti-mulle-nyt-ja-äkkiä. Lauantaina mies autoon ja nokka kohti Ikeaa. Ja samalla virhe numero yksi - mies kiukutteli jo parkkiruutua metsästäessä, että kuka älypää keksi lähteä sinne juuri lauantaina kun koko etelä-Suomi pakkautuu samaan aikaan sinisen laatikon seinien sisälle?
Kaikki tavarat löytyivät (kerrankin, yhdellä kertaa) ja lihapullasatsin jälkeen mieskin jo vähän relasi. Kiitos ja näkemiin, leppoisissa tunnelmissa kohti kotia. Suunnitelmissa tehokas sunnuntai Ikean kaappeja kasaillen (virhe numero kaksi: älä ikinä aliarvioi yhteensattumien vaikutusta suunnitelmiisi).

Sunnuntaiaamu valkeni ja jo aamukahvia hörppiessä työnteko tuntui ajatuksena varsin tahmaiselta. Vaatekaapit painoivat kuin synti kun niitä roudattiin yläkertaan. Metrin levyinen kaapinrunko rämähti kasausvaiheessa alas kovaa ja korkealta, ja säleitä keräillessä mies päästeli ilmoille varsin valitun sanalitanian otsasuoni pullistellen. Kaapinrungot kasattiin painostavan hiljaisuuden vallitessa... mutta kuka ***(sensored) unohti ostaa oviin saranat?
Anoppi pelasti lapset metelin keskeltä ja vei pojat kuuntelemaan Kengurumeiningin konserttia. Jes, ihana työrauha viisi minuuttia... kunnes miehellä soi puhelin ja piti mennä "hoitamaan yks pikku juttu". Kesti kolmatta tuntia ja paloi emännällä päreet. Sitten ovi aukesi ja samaan aikaan sisään astui sekä mies että lapset. Homma jatkui kuten aikaisemminkin: pojat hulisi jaloissa, mies ähisi ja kiroili ja allekirjoittanut yritti saada jonkinlaista järjestystä kaaoksen keskelle huonolla menestyksellä.

Lopputulos päivän hikisen uurastuksen jälkeen:

- Melkein valmiiksi sisustettu esikoisen huone, jossa vaatekaapista puuttuvat ovet
- Pikkuveljen uudessa huoneessa suurempi kaaos kuin aamulla hommia aloittaessa
- Aula täynnä vaatekaapin ovia, pois heitettäviä huonekaluja, mustia jätesäkkejä joihin sullottu risoja leluja, epämääräisiä paperikasoja ja muuta roinaa
- Makuuhuoneessamme ihmeellisiä kasoja pieniä vaatteita, joita pitäisi käydä läpi "sitten joskus", parisängyn vanha patja, juniorin lelukoreja sekä sikin sokin työkaluja (päivän aikana katosi jäljettömiin ainakin kolme ruuvimeisseliä, joita -tietysti- olisi tarvittu kasausprojekteissa)

Mutta kyllä se tästä. Vähän se välillä koettelee, mutta lopputulos palkitsee (kai). Mitä tästä opimme? Seuraavan kerran kun suunnittelen lastenhuoneiden vaihtoa huoneesta toiseen, vedän syvään henkeä ja hillitsen itseni. Tai vastaavasti määrittelen hieman päivää pidemmän ajan projektikalenteriin.

Lisää kuvia projektista seuraa ensi viikolla. Ehkä.

P.S. Mies hieroi sovintoa ja lupasi paistaa iltapalaksi lettuja. Arvaatte varmaan että letut paloivat pohjaan?

Uusi Mårbacka ja kevätkylvöjä

Sinne meni maaliskuu, hyvä kun perässä pysyin. Aika juoksee kauhealla vauhdilla, mutta silti kevättä ei näy ei kuulu. Tahtoo aurinkoa, tahtoo lämpöä, tahtoo puutarhaan!
Puutarhaintoilua olen yrittänyt taltuttaa kahlaamalla läpi valtavaa puutarhalehti- ja kirjapinoa. Mites se menikään, hyvin suunniteltu - puoliksi tehty? Armottomat puutarhapaineet vaanii niskassa, sillä tänä kesänä (kuten edellisenä ja sitä edellisenäkin...ja miten sitten kävikään?) p-i-t-ä-ä tapahtua!

Ikkunalla kasvaa uusi Mårbackan taimi, tarkemmin mallia Gammal Svensk Dubbel. Kukka on valkoinen ja kerrottu. Puutarhakatalogin mukaan tämän pitäisi olla erittäin vanha matalakasvuinen lajike, jota yleensä kutsutaan nimellä valkoinen Mårbacka. Toivottavasti saan sen pysymään hengissä. Taidan olla hurahtamassa pelargonien(kin) mielenkiintoiseen maailmaan. (... voisiko kuullostaa enempää keski-ikäiseltä? Mielenkiinnon kohde: pelargonian kasvatus ja muut puutarhajutskat?  Jos joku olisi väittänyt 15 vuotta sitten että innostun kukkasista ja puutarhan hoidosta, niin olisin nauranut melkoisen röhäkät naurut... Minustahan piti tulla täysverinen kaupunkilainen... vaan mihinkäs sitä maalaistyttö juuristaan pääsee...) 

Alla kuvamuisto viime kesältä. Terassilla kasvoi toinen "perus-Mårbacka", joka on talvehtinut vanhempieni autotallissa. Meillä kun ei ole (vieläkään) sellaista puolilämmintä tilaa, jossa voisi kukkia säilöä talven yli. 

Laatikossa kasvaa täältä tilattuja taimia: lankaköynnöstä, amppelipetunia Pegasus Double Lilac Veinia ja pikkupetuniaa MiniFamous Double Amethyst. Samassa lastissa taimien kanssa tuli iso satsia siemeniä, joita pitäisi kylvää vähitellen esikasvatukseen. Ja ostoskanavien mainoksia lainaten: eikä tässä vielä kaikki, sillä sormet syyhyää uusiin taimitilauksiin. Kiirettä pitää wannabe-viherpeukalolla siis jatkossakin. Ja vielä kun joku kertoisi miten kaikki taimet ja kylvökset saa pysymään hengissä kesään asti?

Ensi viikolla puutarhamessuille!