tiistai 26. heinäkuuta 2011
(Todella) Laiskan naisen kesäkakku
Hengissä ollaan vaikka hiljaista pitää. Vietän viimeistä hoitovapaaviikkoa ennen ensi maanantaina koittavaa töihinpaluuta kahden vuoden jälkeen. Haikea olo, kertakaikkiaan. Toisaalta mukavaa palata ns. ihmisten ilmoille töiden pariin, toisaalta superhaikeaa pistää pikkumies päivähoitoon.
En tiedä mikä mut saa kuvittelemaan, ettei elämää olisi töihinpaluun jälkeen. Sellaisella vauhdilla yritän järjestellä asioita, jotta elämä sujuisi mahdollisimman helposti. Lapsille on jemmattu alennusmyynneistä vaatetta tyyliin "kun sitten lähdette hoitopaikasta retkeilemään napajäätikölle, niin tässä tarpeeksi vaatetta sitä silmällä pitäen...". Oma vaatekaappi on kokenut erittäin mieluisia täydennyksiä (no more shoes please - vai voiko kenkiä koskaan olla tarpeeksi?). Muutenkin kaikenlaisia elämää helpottavia juttuja on järjestelty, niistä ajattelin bloggailla jossain vaiheessa tarkemmin.
Noniin, mennäänpä vihdoin asiaan. Nimittäin siihen kakkuun.
Jossain kaiken "sohaamisen" (termi jolla mieheni monesti kutsuu puuhiani, vapaasti suomennettuna kymmenen asian tekeminen yhtä aikaa ja mutkien oikominen suoraksi) välissä ehdin tekemään kuvassa näkyvän "kakun". Tosin eipä se mikään suuri urakka ollut, jonkinasteinen pikakyhäelmä kuuluisasta pappilan hätävarasta. Ja koska kyseessä on siis todella laiskan naisen kakku, on kakussa käytetty kakkupohjakin hankittu kaupan hyllyltä eikä suinkaan itse leivottu. Näin se menee:
Hanki kakkupohja kaupasta tai leivo itse kääretorttupohja (jos olet todella viitseliäs)
Kaiva kaapista kaikki jämähillot ja muut mahdolliset herkut mistä haluat päästä eroon (sorry teille, jotka tätä söitte, kyllä ne päiväykset oli vielä ihan ok...)
Pilko kakku/kääretorttupohjasta sopivia lohkoja kulhon pohjalle, laita välikerrokseen aina jotain "täytettä" (hilloja, marjoja, jäätelöä, kermavaahtoa - what ever nyt sattuu kaapista löytymään)
Päällimmäiseksi kerrokseksi vaikkapa kermavaahtoa tai jotain millä "naamioit" koko komeuden. Ulkonäkö ei ehkä ole kondiittoritasoa, mutta maku korvaa pienet kauneusvirheet.
Voilá - kakku on valmis!
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Olohuoneen kesätunnelmia
Pari kuvaa olkkarista. Sitähän täällä ei olekaan juuri kuvailtu :) No totuus on, että taitaa olla ainoa huone joka on edes jossain kesäkuosissa... Olen ollut hämmentävän laiska sisustaja tänä kesänä kun suurin osa ajasta on kulunut pihatöissä. Toisekseen juniori on juuri siinä iässä, että mikään ei pysy pöydillä paria sekuntia pidempään, joten kovin paljon asetelmia en viitsi näperrellä. En yksinkertaisesti jaksa aina olla vahtimassa pikkuherran kolttosia.
Tyynyissä mennään tällä hetkellä kesäisen hempeillä sävyillä. Vaaleansiniset koordinaattityynyt sekä raitatyyny Wilhelmiinalta, samoin kun pöydällä olevat pienet tähtitarjottimet.
Sivupöydällä alehankintana ostettu rottinkivalaisin. Kukahan huomaisi suoristaa varjostimen?
Iltojen pimetessä tulee varmaan taas touhuttua enemmän sisällä. Pari kivaa juttua tilasin syksyä silmällä pitäen, kuvia niistä sitten myöhemmin. Ja hei, kohta voi taas alkaa polttaa kynttilöitä! Näillä helteillä ei ole sitä tullut juuri tehtyä, pahimmillaan meillä oli sisällä 35 astetta... Vaikka auringosta ja lämmöstä pidänkin, alkoi se olla jo hiukan liikaa kun ei sisälläkään päässyt yhtään suojaan, aurinko kun porottaa tähän rinteeseen aamusta iltaan. Siitä huolimatta - nautitaan kesästä niin kauan kuin sitä kestää!
sunnuntai 3. heinäkuuta 2011
Kesäiltoina...
... on kelluttu peilityynen järven lämpimässä vedessä...
(naapurikylässä on ihana ranta)
(naapurikylässä on ihana ranta)
... on leikitty rantahiekassa ja polskittu iskän käsivarsilla...
(huomatkaa liekkisimmarit, väärinpäin ja liian isona, mutta se ei menoa hidasta...)
(huomatkaa liekkisimmarit, väärinpäin ja liian isona, mutta se ei menoa hidasta...)
... on ihailtu hienoa juhannuskokkoa...
... ruokittu jälkikasvua mansikoilla ja jäätelöllä...
(äidille isoin pala!)
(äidille isoin pala!)
... on ihasteltu milloin pilviä, milloin aurinkoa...
... ja tehty ankaraa ajatustyötä terassilla...
("siis kuinka monta koivua tästä oikein vielä pitää kaataa...")
... nautittu kesäyön hiljaisuudesta hyvän viinilasillisen kera
(tai hiljaisuus ja hiljaisuus, ei lasketa tsiljoonan hyttysen ininää eikä päässä soimaavaa ääntä "tolle metsänreunalle pitäis tehdä jotain"...)
Näin se kesä soljuu eteenpäin. Nopeasti ja toisaalta niin ihanan rauhallisesti.
Yritän palata tietokoneen ääreen silloin tällöin, nyt päivitystahti yhtä verkkaista kun elämä.
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Pionihuumaa ja orastava vaateongelma
Pioni siellä, pioni täällä. Sisällä ja ulkona, maljakossa ja kukkapenkissä. Nyt on se aika vuodesta, joka saa kaltaiseni pionihullun sekaisin. Hurmaava tuoksu ja kuvankauniit kukat. Ei voi kun vain ihastella. Ja nuuhkia. Ja toivoa että niiden kukinta kestäisi mahdollisimman kauan.
Mitä muuta täällä on tehty kuin nuuhkittu pioneja? Pihalla on 24/7 -työleiri, kun epätoivon vimmalla raivaan metsiköstä jonkinlaista oleskelupihaa. Säännöllisin väliajoin iskee epätoivo ("tästä mitään tule..."), joka vaivihkaa vaihtuu hetkittäiseksi uskoksi touhuun ("ehkä sittenkin joskus..."). Ja sitten tulee maaninen *bling*, uusi jär-jet-tö-män hie-no kuningasajatus: suunnitelmat uusiksi ja uutta kuoppaa kaivamaan vanhan jäädessä puolitiehen.
Myönnetään. Tiukka suunnitelmallisuus auttaisi ja nopeuttaisi hommaa huomattavasti. Asiaa ei missään nimessä auta kärsimätön luonteenlaatuni, kaikki pitäisi saada valmiina mielummin jo eilen -oireyhtymä, piirre, joka ei oikein sovi puutarhanhoitoon. Mikähän lannoiteseos kasvattaisi puutarhurin kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä kera henkisen kasvun?
Ja vaikka kesää on vielä edessä, niin minulla katse kääntyy vähitellen jo elokuuhun. Postiluukusta tupsahtanut päätös juniorin päivähoitopaikasta herätti viimeistään siihen todellisuuteen, että elokuun alusta arki muuttuu töihinpaluun koittaessa hyvin radikaalisti.
Ja mitä miettii blondi? Ehei, ei sitä miten pienokainen selviää päivähoidon julmassa maailmassa tai miten esikoinen herää kouluaamuina ja ehtii taksiin. Nou nou. Kyllä ne selviää, ovat reippaita poikia molemmat.
Tämän blondin suurin huoli asiassa on näinkin syvällinen: apua, mulla ei ole mitään työvaatteita... Jep, tätä suurta dilemmaa olen pohtinut kerran jos toisenkin kukkapenkkejä kuopsuttaessani. Bisnespukeutuminen on vaatekaapissani enää haalea muisto, ja tilalle on tullut pihatöissä rähjääntyneitä farkkuja ja hiekkalaatikolla kulahtaneita paitoja... Tarttis selvästi tehrä jotain! Luulen, että tämä asia ei ole vielä loppuunkäsitelty bloginkaan puolella...
maanantai 30. toukokuuta 2011
Sadepäivän iloja
Sateinen päivä ja pikkumies päiväunilla = ihana rauha. Voi luvan kanssa istua hetkeksi sohvalle ja lukea puutarhaunelmia Lantlivin Trädgårdista. Nautiskella teekupillisesta rauhassa, ilman että joku heittää pikkuauton teekuppiin ja haluaa osansa voileivästä.
Koko toukokuu on ollut meillä hurjaa matalalentoa. Päivästä toiseen joku on ollut menossa tai tulossa, ja kymmenen asiaa odottaa jonossa hoitajaansa. Jospa nyt rauhoittuisi? Blogistaniassa en ole ehtinyt edes kääntymään, mutta nyt yritän vierailla ajan kanssa ja lukea kuulumisianne.Toukokuun alussa löysin naapurikunnassa järjestetystä huutokaupasta yläkuvassa näkyvän jakkaran. Se oli kokonaan maalin peitossa, ilmeisesti oli toiminut jonkun iloisen maalarin maalausjakkarana. Poistin maalitahrat ja käsittelin pinnan vahalla. Itse tykkään lopputuloksesta kovasti. Tällä hetkellä jakkara nököttää sohvan vieressä apupöytänä, mutta jossain vaiheessa se siirtynee kuistille. Huutokaupasta löytyi myös pieni puupöytä sekä puulaatikko. Pöydästä pitää poistaa vanha maali ja laittaa uusi tilalle, mutta en ole yksinkertaisesti vielä ehtinyt aloittaa projektia.
Viikonloppu meni taas tien päällä, ja sieltähän tunnetusti tekee hyviä löytöjä. Meille kotiutui ikisuosikkiani Teemaa, tällä kertaa mustana. Pitkän aikaa olen ihastellut myös Iittalan Kastehelmi-sarjaa, ja nyt ("kun halvalla sai"), hankin meille sarjan lasilautasia. Sadepäivän fiilikset kohosivat kummasti kun teetä hörppii uusista astioista.
Mukavaa maanantaita kaikille lukijoille!
tiistai 24. toukokuuta 2011
The Projekti: kuvia lastenhuoneesta (vihdoin)
Täällä vihdoin taas, pitkästä aikaa. Toukokuu on mennyt hujauksessa ja blogin päivitys on ollut retuperällä. Tässä kuitenkin muutamia kuvia The Projektista, eli lastenhuoneiden vaihtoprojektista, josta kirjoitin jo joskus aikaisemminkin. Nämä esikoisen huoneesta napatut kuvat ovat keikkuneet kameran muistikortilla jo kauan, tässä niitä vihdoin viimein nähtäville.
Kirjahyllyn mustiin pahvikansioihin kerättiin Aku Ankat ja muut lehdet, jotta ne pysyisivät paremmin järjestyksessä. Hyllyn päällä on mieheni vanha karttapallo, josta löytyy vielä muun muassa Neuvostoliitto ja Itä- ja Länsi-Saksa... ei ihan käyttökelpoinen tämän päivän koululaiselle, mutta pallo on minusta jotenkin nostalginen.
Yläkuvassa näkymä ovelta huoneeseen päin. Kirjoituspöytä on ikkunaa vasten. Esikoinen halusi kääntää sohvan kulmittain, jotta huoneen nurkkaukseen muodostuisi "pleikkasoppi".
Oviseinällä on vaatekaappeja sekä yöpöytä ja sänky. Yölampun virkaa toimittaa Ikeasta löytynyt kirjainvalaisin, johon tykästyimme esikoisen kanssa molemmat.
Valaisimesta tulee pehmeä valo, jota oli todella vaikea kuvata...
Sängynpäädyssä on kaukoputki, jolla voi tiirailla taivaalle tai vaikka naapuriin :)
Kylpytakki roikkuu hyvässä lykyssä kaapin ovessa "imukuppikoukussa", yleensä kuitenkin mykkyrällä sängyn alla tai huoneen nurkassa...
Koululainen on viihtynyt huoneessaan hyvin. Entinen huone oli sävyiltään hieman enemmän "pikkupojan" huone, joten se sopii hyvin yksivuotiaan pikkuveljen huoneeksi.
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Wapputervehdys...
... ja varsin kylmä sellainen, ainakin noin säiden puolesta. Tänään tällä seudulla on vuoroin paistanut aurinko ja vuoroin satanut räntää, varsinainen vappukeli siis.
Vappua olen viettänyt, yllätys yllätys, pihalla - nenä huurussa ja sormet kohmeessa. Sain eilen kaivaa ylös anoppini ystävän puutarhasta peräti 12 jätesäkillistä pensaiden ja perennojen taimia, joita nyt olen sitten purkittanut jatkokasvatukseen. Taimet olisivat muuten joutuneet ns. nuijan alle, joten onneksi pääsin pelastamaan ne meille, paikkoja niille kyllä keksitään. Purkeissa kasvaa nyt muun muassa jalopähkämöä, lehtoängelmää, lemmikkiä, jättipoimulehteä, ukonhattua, malvaa, nauhusta, kultapalloa, japanintatarta, röyhytatarta, töyhtöangervoa, humalaa, tuoksuköynnöskuusamaa ja keltaoksakanukkaa.
Naureskelin eilen illalla itselleni, kun mietin miten vapunviettotavat ovat reilussa vuosikymmenessä muuttuneet. Joskus muinoin sitä skoolattiin skumpalla Mantan lakituksessa. Nyt vietän vappua kädet mullasta mustana ja kynnet rispaantuneina pihatöistä. Yhtäläistä lienee se, että kummassakin tapauksessa hytisen kylmästä :)
Viileistä keleistä huolimatta ajatellaan positiivisesti, nyt on jo toukokuu! Iloista vapun jatkoa!
Vappua olen viettänyt, yllätys yllätys, pihalla - nenä huurussa ja sormet kohmeessa. Sain eilen kaivaa ylös anoppini ystävän puutarhasta peräti 12 jätesäkillistä pensaiden ja perennojen taimia, joita nyt olen sitten purkittanut jatkokasvatukseen. Taimet olisivat muuten joutuneet ns. nuijan alle, joten onneksi pääsin pelastamaan ne meille, paikkoja niille kyllä keksitään. Purkeissa kasvaa nyt muun muassa jalopähkämöä, lehtoängelmää, lemmikkiä, jättipoimulehteä, ukonhattua, malvaa, nauhusta, kultapalloa, japanintatarta, röyhytatarta, töyhtöangervoa, humalaa, tuoksuköynnöskuusamaa ja keltaoksakanukkaa.
Naureskelin eilen illalla itselleni, kun mietin miten vapunviettotavat ovat reilussa vuosikymmenessä muuttuneet. Joskus muinoin sitä skoolattiin skumpalla Mantan lakituksessa. Nyt vietän vappua kädet mullasta mustana ja kynnet rispaantuneina pihatöistä. Yhtäläistä lienee se, että kummassakin tapauksessa hytisen kylmästä :)
Viileistä keleistä huolimatta ajatellaan positiivisesti, nyt on jo toukokuu! Iloista vapun jatkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


























